lauantai 23. helmikuuta 2013

Valeraskaus

Voi tuo käsite on liiankin tuttu minulle. Sen jälkeen kun menin 2010 naimisiin olen kokenut valeraskautta aina vähän väliä. Ja nyt kun oikeasti perheen laajennusta yritetään päästä toteuttamaan, ei raskaus oireet minua rauhaan jätä. Nauroinikin tuossa äidille, että olen kaikki raskaus oireet kokenut paitsi oksentelua.

Halua puhua valeraskaudesta, koska minua hermostuttaa jos raskaustesti onkin negatiivinen. Olen kumminkin menossa matkalle ja haluan, että voin puolisoni kanssa nauttia matkasta ilman synkistelyäni ja turhautunutta minua. Tiedän, että toiset yrittävät vuosia, mutta toki sitä jokainen joka tahtoo tulla raskaaksi, toivoo tulevansa heti raskaaksi.

Ensin hieman taustaa: Minulla on taipumus "sairastua" stressin yms paineen alla. Ne ovat todellisia sairauden oireita (päänsärky, pahoinvointi, kuume). Ne alkavat yllättäen ja lähtevät yhtä yllättäen. Yläasteella nämä somaattiset oireet tulivat hyvinkin tutuiksi, mutta aluksi ei tiedetty mistä on kyse. Tänään kun pohdin taas raskautta ja sitä, ettei minulla kuuluisi olla mitään oireita tässä vaiheessa, masensi se hieman mieltä.

Tämän kuukauden aikana olen ollut väsyneempi, kuin normaalisti (voi olla kevätkaamos), himoitsen syötävää (kaupassa, joutuu nieleskelemään sylkeä kokoajan), painontunne (lyllerrän välillä hyvinkin huvittavasti), herkkätunteisuus, vessassa juostaan enempi kuin useammin ja aaltoilevat lämpötilat. Ja aikaisemmin on ollut pahoinvointia, ärtyisyyttä, erinäisiä tunteita alavatsassa jne.

Entäs sitten kun olen oikeasti raskaana, onko minulla sitten mitään näitä perinteikkäitä oireita. Pidemmän päälle ehkä ihan hyvä juttu, josta kaikki varmasti kateellisia, mutta ehkä jotenkin olen vain ajatellut, että raskaana olevat naiset ovat vähän hupsuja ja on ruokahimoja ja näitä mitä edellä mainitsin. Jos näitä ei ole niin varmaan epäilisin olenko oikeasti raskaana. No huh huh taas ihan levotonta juttua juu.

Teen testin ennen matkalle lähtöä. Kattoo nyt mitä tulee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti