maanantai 10. maaliskuuta 2014

Rv 21+1 Flunssa kukistettu

Köh!

Viime viikko meni sitten sairastellessa. Flunssa! Ihan hirveetä. Aluksi ääni meni, sitten yskittiin, vähän tervehdyttiin ja sitten nuha iski. Ja sit yskittiin lisää. 3 todella hirveää yötä. Polttavat sieraimet valvottivat. Siihen auttoi vain märkä pikku pyyhe naamalla. Tämä oli hirveä flunssa, koska en saanut limaa liikkumaan, kuin poskionteloihin vetämällä ja nielemällä. D: Ai juu olihan siellä rajua aivastelua ja housuihin pissailua. Onko oikeasti noin huonot lantiopohjat? :O

Nyt vielä on nenä tukkoisuutta ja satunnaista yskää, mutta alan olemaan voimissani. Olisi kiireellisissä ompeluhommissa appiukon kenjutsu miekkapussin ompelu. SAMETISTA!!! Onneksi on ihanat koneet, joilla ommella <3 Tänään on hyvä olo. Olen innoissani tulevasta ruuasta, teemme tortilloja! Tekisi mieli hyökätä varastohuoneeseen ja siivota se. Viikko sairastelua oli niin tylsää.

Pikkuinen kasvaa hurjaa vauhtia. Nyt jo jotain 25cm. Huh huh! Pikkusisaruksilleni juuri kerroin että vauva on kaukosäätimen kokoinen (kotopuolessa iso kaukosäädin). Leikimme 6-v. siskoni kanssa laiva on lastattu leikkiä vähän eritavalla. Hän tämän leikin keksi. "Mitä kivaa voisi vauvan kanssa tehdä?" Hänellä oli hauskoja esimerkkejä. Neiti on ihan innoissaan tulevasta tätiydestään. Myös pikkuveljeni käsittelee termiä Eno.

Ja nyt saan vihdoin ja viimein tulla ulos ja kertoa hei minun isosiskonikin on raskaana!! Hän on minua 8 viikkoa jäljessä ja vaikuttaisi, että hänellä on paljon kurjempi alkuraskaus. Olen miettinyt ja pohtinut, paljon käsitellyt ja rauhottunut. Olin aluksi hieman hämmentynyt uutisesta. Hän nimittäin on yleensä puhunut siitä, ettei koskaan ikinä lapsia. Sitten viime vuonna syyskuussa isoisien kuoltua aloin huomaamaan muutosta puheissa ja ehkäisy jäi pois. Aktiivisesti eivät kai yrittäneet ja sitten hän tuli raskaaksi 4 viikkoa minua myöhemmin. Hyvin varmasti ja optimistisesti ehkä vähän rohkeasti asennoitui raskauteen. Ja sitten raskaus keskeytyi. Se oli kova isku. Muistan että itsekkin suhtauduin viime vuoden keväiseen raskauteeni samantapaisesti, kunnes meni kesken. Siskoni tuli helposti uudestaan raskaaksi ja suhtautui paljon maltillisemmin. Olen odotellut milloin saan asiasta avautua. Noin done! Älä suutu. Nämä ovat vain minun mietteitäni.

Tuntuu että nyt unohdan jotain, mutta sittenpähän tulen taas kirjoittelemaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti