Vaatteita piisaa

Mini päivityksenä laitan teille hienon kuvan.

Eli vauvahuone on täynnä vaatteita. Sain vihdoin ja viimein jätesäkit käyty läpi ja lajiteltu kutakuinkin noin. Eli ikkunan edessä on kaksi pussukkaa ja sen alla olevat laatikot ne pitää käydä vielä läpi ennen armotonta pyykkäystä. Pyykkäyksen jälkeen onkin valintaprosessi, mitkä jää ja mitkä menee kiertoon.

Pinniksessä on tyhjä äitiyspakkaus ja täysi äitiyspakkaus. Pinniksen edessä on pahvilaatikko, jossa erinäisiä vauvatavaroita. Kaikki vauva asiat eivät vielä ole huoneessa (makkarissa ainakin yksi laatikko ja varastossa on koliikkisitteri), mutta kyllä ne sinne vielä päätyvät.

Juups juup. Kyllä tossa on aika paljon vaatteita :D Mä hankin silloin alussa nuo kaksi muovipussia ikkunan edessä ja sitten myöhemmin kestot. Äitiltä näytti muutama löytyvän ja sitäkin enemmän harsoja. Mietinkin pitääkö harsoja seuraavaksi ostella, onneksi ei. Vielä tulisi ostella riisipaperia vaippoihin niin helpottuu kakkojen pesu. 

Onhan se kiva, että vaatteita piisaa niin olen voinut hyvällä omatunnolla ittelleni mamma vaatteita ostella. Vähän itteeni investoinut.

Näkyillään taas!

Joko riittää?

Yello! (Tämän bloggauksen kirjoitin jo maanantaina)

Raskaana on kivaa, oman aikansa.

Maanantaina oli todella tuottelias päivä. Äidilläni on mennyt pyykinpesukone rikki, niinpä hän tulee pesettämään pyykkinsä meille. Samalla kylään tulee pikkusisarukseni ja veljenpoika. Kun lapset puuhastelee omiaan (piirtää, leikkii leluilla), äiti patistaa laiskamadot (viittaan lähinnä itseeni) liikkeelle. Olemme kunnolla hyökänneet "varasto"huoneen kimppuun. Siellä siis on minun tavaroita, jotka ei ole löytänyt vain paikkaa. Olihan siellä myös mieheni tavaroita, mutta ne katosi sieltä hetkessä, kun siitä vain sanoi :O

Onko äiti käynyt kahdesti ja huone oli siisti! Tuossa siis viimeiset tavarat lähtivät huoneesta ja huoneen seinät ja lattia pyyhittiin. Unohdin ottaa kuvan siististä huoneesta, koska meille tuli hinku täyttää se vauva-lastenvaatteilla. Äiti ei ole 7 lapsen jälkeenkään myynyt vaatteita eteenpäin, joten kun vauva uutinen tuli niin vaatteet vaihtoivat omistajaa. Nyt ne on tuolla vauvahuoneessa ja ne pitää käydä läpi, pestä ja valita mitkä jäävät ja mitkä lähtee eteenpäin.

Mutta palataanpas ensimmäiseen lauseeseen. Maanantain itku oli se, että kun raskaus alkaa olemaan aika rajoitteellista (ei kurottelua, kömpelyys, hullu hikoilu, turvotus, raskaiden asioiden nosto kielto, jne.). Haluan auttaa ja tehdä enemmän. Minua harmittaa ihan hirveästi, kun en tehnyt enemmän silloin kun raskaus ei ollut vielä niin pitkällä. Turhauttaa vain. Kukaan ei sano mitään siitä, etten tee jotain, mutta minua ärsyttää.

Vähän niinkuin alkutilanne, mutta tästä oli jo lähtenyt laatikoita kävelemään.

Ennen kuin äiti tuli auttamaan, niin meidän siivoustaktiikka oli, että kun minusta tuntui, niin mies toi pahvilaatikon ja minä laittelin ne kasoihin ja kerroin minne viedä.

Äiti tuli käymään joskus viime viikolla ja silloin saimme huoneen näin hyvin tyhjäksi.

Tuon kehys jutun alla oli miehen pinkka ;D

Ja kuten sanoin niin en muistanut ottaa kuvaa, kun huone oli tyhjä ja siisti.

Vaatteita on siis vauvan vaatteista 110cm kokoon. Joukossa myös lakanoita ja harsoja. Kiitos äiti :)

Ruma päivä

buuu!

Mutta näitä tulee aina välillä. Eilen oli siis "yhyy olen niin ruma ja haluan kadota maailmasta". Mikään ei innostanut. Itkua tuli vähän väliä. Rakas mieheni halaili ja upotti minua rakkauteen. Nukuin pitkät päikkäritkin, kun olotila ei ottanut kohotakseen.

Yleensä näinä päivinä alan leikkimään meikeillä, mutta ei ollut luova tunne. Iskin päähäni ruusupannan, jonka ostimme vuosipäivänä. Laitoin korvikset korviin, killuttimet nilkkaan ja yritin piristyä valokuvaamisesta. Kamera ei tahtonut kuvata minua minun käsien kautta. Mutta mieheni kautta. Tulihan sieltä muutama ihan hauska kuva. Ja kyllähän siitä mieli sitten hieman nousi.

Tänään oli neuvola (RV 30+2), jonne meinattiin lähteä pari tuntia liian aikaisin. Innokkaita, eikäää :D Jihuuu pissassa ei ollut mitään. Hemppari todella hyvä. Paineet oli aluksi hieman ylöspäin, mutta ottivat uudestaan niin eipä siinä hirveesti mitään. Sf mitta otettiin. Viimeksi ja ensimmäisen kerran kun se otettiin ilmestyi piste yläkäyrälle. Nyt sitten hieman laski lähemmäs keskikäyrää.

Katselivat sokeriseurantaani ja sain paljon kehuja. Noh nyt odottelen vain perjantain äippäpolia ja tietoa minkäs kokoinen pikku hobitti on. Painoa on tullut... Huooooh. Eiväthän ne siihen sanoneet mitään kummosta. Se on nyt siis 5kg raskauden aikana.

Ja hei nyt minullekkin ilmestyi raskausarpia. Ehkä sekin vaikutti eiliseen ruma päivään, mutta en ole silleen asiasta kauhean ihmeissäni. Come on. Minun kokoinen on varmasti jo aikaisemmin saanut venymisarpia. Mutta olisihan se ihanaa jos massu olisi arveton ja saisi ihania kuvia otettu. En ole photarin ihme käyttäjä, joten kuvien muokkaus ei kuulu vahvuuksiin.

Tästä jatketaan. Huomenna hierojalle rentoutumaan ja illasta kirkon ihanien naisien järjestämään babyshoweriin.

Kuulumisia

Terppa!

Aika menee siivillä ja tunne on ettei aikaan saa paljoakaan. Viime viikko meni fb:ssä pyörivän arkihaasteen teossa ja vappuillessa. Itse asiassa viime viikko meni oikein mukavasti, mitä nyt ei nivuskipuja lasketa. Vaihteeksi "helppo" raskausviikko. Nyt sitten (rv 29+2) on alkanut selkäkivuilla ja migreenillä, joka päätyi oksentamiseen. Tänään ei ole oksennusta tullut, mutta eilinen päivä kummitellut koko ajan mielessä.

Onhan tossa eilinen yökin pipariksi mennyt, kun heräsin 4 aikoihin harkkasuppareihin. Ensin ihmettelin, että mistä on kyse ja yritin vaihdella asentoja, käydä vessassa. Kunnes sitten osasin hahmottaa, että aaltomainen epämukavuuden tunne oli peräisin alamasusta. Vielä siis ei ole supistellut alhaalta. Kyllähän se ohi meni 20-30min päästä, mutta olihan se aika ikävää, kun väsytti aika paljon. Päivällä sitten olikin migreeni, josta jo mainitsin. Ekat oksentelut tähän raskauteen.

Tämä yö meni sitten myös huonosti. Heräilin tunnin välein 3:30 asti. Olin siis illalla päättänyt, että tarvittava pissanäyte vietäisiin labraan aamulla. Jostain syystä sitten stressasin yön aikana hirveästi ja edellinen päivä pyöri paljon mielessä. Mies heräsi myös ja juteltiin hetki. Katsoin kelloa 4:45 joten sen jälkeen nukahdettiin ja herättiin aamuun 8:30.

Labra meni hyvin nopsaan. Mutta olo oli aika nuutuinen ja selkään koski. Kävimme Kotileipomo Laineella ostamassa hieman kotiin levonnaisia ja päädyimme Coffee Houseen aamiaiselle, kun jääkaappi ammotti tyhjyyttä. Rauhassa söimme ja läksimme kauppaan. Voi että aika mateli ja kävelin toooooosi hitaasti. Ihastuttava rouvakin kyseli vointia ja toivotti jaksamisia. Olinkohan oikeasti niin tuskaisan näköinen? Onneksi kauppaan on tullut noi penkit, joilla sitten kävin pysähtelemässä. Saatiin me kasaan ainakin viikonruuat ja loppu summa ei ollut niin päätä huimaava, kuin viime reissulla.

Vaihtelevasti siis menee. Nyt pitäisi vain tuo vauvan huone saada siivottua, että sinne voisi mitään tavaroita viedä. Olen sieltä jo muutaman pahvilaatikon pois vietyä, mutta vielä on aika paljon vielä sielläkin. Huoneessa on kamala ummehtunut haju, kun ei siellä ole tullu pyörittyä. Ilma seisoo YÖK.

Ens viikkoa odottelen innolla ja kauhulla. Silloin on neuvolaa, hierojaa, kirkon babyshower, psykaa, äippäpolia. Miten ne onnistuikin kaikki samalle viikolle? Noh kuitenkin sitä innolla. Tällä viikolla on neljäs hääpäivä ja sitä katotaan miten vietetään. Keramiikka vuosipäivä <3

Loppu ihmettelyksi, kun tämä ilmeni tässä kirjoitellessa, siis masu mitä sä teet?

P.S. noi punaset viivat on ihan raapimajälkiä. Raskausarpia löytynee reisistä ja oikeassa kyljessä pikkuisia merkkejä. Voi kun jäisikin siihen.