tiistai 30. syyskuuta 2014

Pikku mies on 10 viikkoa

Se on moro!

Näin se aika vain rientää ja 10 viikkoa tuli täyteen. Ihan hirmuisesti on hobitti muuttunut ja kasvanut. Se on niin hullua, miten paljon vauvat ensimmäisen vuoden aikana muuttuvat. Ilmeiden kirjo on hulvaton ja hyvin jaksetaan jo päätä pidellä. Nukkumaanmeno on hobitin mielestä todella tylsä juttu, mutta minun mielestä nuo masuvaivat on vielä tylsemmät, kun eivät anna hobitin rauhassa nukkua.

Se on uskomatonta miten paljon olen itsekkin muuttunut ja kehittynyt. Se vain mietityttää onko nämä kehitysaskeleet pysyviä vai laantuvatko siinä puolen vuoden paikkeella. Aamuisin tulee sänky pedattua, hobitin huone on siistinä, pyykit pyörii heti kun koneellinen on täysi, saan vaatteet kiskastua päälle, kissat aamuisin syötetty, hampaat pesty, aamiainen syöty, hobitti rattaisiin ulos nukkumaan, kodin siivoilua, tiskien pyöritystä, mahdollisesti ruokaa tehtynä ennen miehen töistä tuloa. Ennen en todellakaan yhdessä päivässä näitä kaikkia tehtyä. Kyllä tulee itsellekkin parempi mieli, kun tajuaa tekevänsäkin asioita kotonaan. Silloin sitä tulee yleensä huomattua, kun mies ei tee mukamas yhtä fiksusti kuin minä ;)

Vielä minua kiusaa tuo ruokapöydän päällä notkuva sekalainen läjä. Ennen nimiäisiä siivosin pikaisesti ne isoon pahvilaatikkoon piiloon ja päätin levittää ne siihen takaisin nimiäisten jälkeen, että tulisi ne hoidettua. Joo no tuleehan sitä hyvin hitaasti hoidettua. Siellä on kaikkia lehtisiä joita luettuani heitän roskikseen. Kyllä tuon oikeasti päivässä saisi hoidettua, mutta plääh. Silloin kun pitää keksiä tavaroille paikkoja niin se tuntuu kaikista haastavimmalta siivoamiselta.

Uudelleen noussut mielipuuhani leipominen on nostanut päätään. Ihan tohkeissani iltasella olen leipomassa tai ainakin suunnittelemassa, mitä voisi leipoa. <3 Leipominen on kivaa. Ei onnistunut aluksi ekat leivonnaiset, oliko kyse taitojen ruostuminen vai terveys-sokeri. Jälleen on leivontamargariini eksynyt jääkaappiin ja munia pitää olla, jos iskee yllättävä hinku leipoa.

Muistatteko sen sotkuisen huoneen, mikä oli aluksi varastohuone, sitten vaatteiden lajitteluhuone ja nykyään lastenhuone? Noh tätä nykyään se näyttää tältä:

 

Tämmönen pikku päivitys. ^^

maanantai 8. syyskuuta 2014

Kirjoittelen kun kerkiän/jaksan

Holla!

Ensiksi en jaksa enää painaa mieltäni "OMG SE BLOGI" ajatuksilla. Fakta on se, että minulla on ihana pieni poika, joka tarvitsee huomiotani. Tulen tänne näpyttelemään, kun kerkiän. Ja välillä vaikka kerkeäisin, niin aina vaan ei voi jaksaa.

Pikku miehellä oli viime viikko tankkaus viikko. Tarkoittaa että tisua piti olla saatavilla 2-3h välein. Myös unta tarvitsi todella paljon. Herkkyyttä havaittavissa eli väärin kun käänsi tai nosti niin siitä tuli itkua. Itkua tuli muutenkin useimmiten nukkumaan mentäessä ja vaippaa päälle laittaessa. Sama jatkuu edelleen. Luulen, että tankkaaminen on ohi, koska lapsukainen nukkuu yöllä 10h putkeen. Ja tisseihin sattuu, sillä juuri tottuivat vauvan uuteen rytmiin ja siksi jälleen tuntuu hyvin tuotteelialta.

Mjaa, voisi vaikka kahen viikon päästä tehdä ensimmäinen r-testi synnytyksen jälkeen. Silloin pikku mies 2kk. Joo... meillä ei todellakaan alettu odottelemaan. Olisiko synnytyksestä vähän yli viikko ja mies sai ympäri puhuttu petipuuhiin. Häntä ei kiinnostanut kortsut ja varmisteltuani "oletko ihan varma" hän tokaisi: "kerta ollaan jo alotettu niin hyvin voisi sen toisen tähän perään"

Hei viikonloppuna traconiin! Saas nähdä miten menee :S