Kielijänteen katkaisu

*niisk niisk*

Miten satuinkin saamaan ihme flunssan, mutta lääkäri sanoi, ettei se ole este kielijänteen katkasulle.

Tänään oli se jännittävä päivä, jolloin kielijänteeni poikkastiin. Toimenpide oli aika helponoloinen. Laitettiin tuoliin, annettiin purskuteltavaa, aseteltiin tuoli, laitettiin nipsu sormeen, suojattiin ja sitten aloitettiin. Kielestä kiinni ja puudutukset kehiin. Teräviä pistelyitä ja sitten odoteltiin puudutteen vaikutusta. Sanoivat, että puudutteessa on adrenaliinia.

Kieli ulos ja he sitten nostivat sen ylös ja kuului se ällö mieltäni kummitellut naps. Sitten tikit paikoilleen ja operaatio olikin ohi. Kieli oli ihan turvoksissa ja mikään ei tuntunut kipeältä. Puhe sammalsi ja lässytti.

Kilppari tulokset kerrottiin ja todettiin, että leuan kasvu johtuu siitä. Kilpirauhaset toimivat vajaalla, mutta aivolisäke tuottaa kasvuhormoonia, mikä piilottaa kilpirauhasen arvon. tai jotain sellasta. 3kk päästä taas kokeisiin.

Sitten alkoi 3h paasto. Sinä aikana tunsin kiristystä "kielijänteessä". Ihmettelin kieltäni, kun se meni paikalleen. Eli kitalakeen. Pärjäsin aika hyvin 30min ja sitten alkoi leukaa kiristää. 1h jälkeen tunsin kielenpäässäni säteilevää pistelyä. Pystyi sössöttäen puhumaan suht hyvin sen puol tuntia, mutta sitten alkoi olla jo tukalampaa. Kielen heilahtelut alkoivat tuntumaan inhottavalta ja aloin jo kaipailemaan jotain viileää leuan seudulle.

Päätäkin alkoi särkemään ja aloin olla aika väsyneenä tilanteeseen. Sain pakkastimesta hernepussin ja helpotin oloani sillä. Kielen liikkeet alkoivat olemaan todella inhottavia ja nälkäkin kiusasi minua. Itkuhan siinä tuli ja vihdoin se 3h oli ohi. 800mg buranaa naamaan ja vettä. Nieleminen ei ollut paha. Sitten otettiin jätskiä. Se olikin haastavampaa. Kieli teki liikkeitä, joita ei odotellessa ollut vielä tehnyt. Vihlasuja, tikkien hankautumista hampaisiin.... Se oli hankalaa. Mutta sitten loppu puolella alkoikin jo olemaan helpompaa. Ei enää tuntunut niin pahalta. Kuin kieli olisi jo tottunut.

Näillä tuntemuksilla sitten on päivä jatkunut ja enää ei tunnu pahalta. Hassulta edelleen ja välillä tulee sössötettyäkin, mutta omalla puhe tyylillä pystyn jo puhumaan. Alussa T ja S ja R kirjaimet olivat vaikeita. Nyt nekin onnistuvat aika hyvin. Tänään siis jätski ruokavaliolla.

Joulu turhauttaa

Tsiutsau

Joulu on ihanaa aikaa, lumi valaisee maan ja ihmisillä on salaisuuksia pakettien suhteen. Silloin puuhastellaan kaikkea kivaa, moikataan ihania ihmisiä ja toivotellaa hyvää joulun aikaa. MUTTA...

Niin paljon kuin oikeasti rakastan joulua, niin en tykkää siitä, että minun tulisi semmonen järjestää kotiini. Kotopuoleen ja anoppilaan menen innoissani joulua viettämään, syömään herkku ruokaa ja jännäämään mitä paketeista löytyy. Mutta ajatus siitä, että tänne omaan kotiin pitäisi jotain kokata, aikaa löytää pipareiden ja torttujen väkertämiseen, saatika kaikista inhottavimpaan asiaan SIIVOAMISEEN.

Nyt minulla on vauvakin ja tottakai tahdon, että ainakin ensimmäinen joulu olisi valoa ja tuiketta, tuoksuja ja paperin rapinaa täynnä. Laulua tanssia... Jotenkin kaikki tuo tuntuu kaukaiselta ja ei ikinä voisi onnistua. Varsinkin kun minun tulisi toimia johtajana tämän homman suhteen. Mies tekee, kunhan komentaa ja sekös sitä joulumieltä tuokin. EI.

Vähän väliä tulee se fiilis, että tänään siivoan ja olen reipas. Mikään ei minua voi estää. Saan lapseni huoneen hyvään kuntoon, pyykit päivän loputtua hoidettua. Hyvässä lykyssä tiskikone on kerran tai kaksi pyörinyt, koska niitä tiskejä on kertynyt. Ja siihen se jääkin. Entäs se keittiön yleisilme. Tai olkkari. Makkari nyt on semmosessa kunnossa kun on, se ei haittaa. Minne se kuusi tänä vuonna isketään? Voi kun olisi enemmän jouluvaloja.

Juu kyl tää tästä. Varmaan pitäisi aloittaa olkkarista ja keittiöstä enskerralla.